A Heartbreaking Blog of Staggering Genius

Maanantaina opin, mitä “a-coming”-tyyppiset verbit tarkoittavat.

Kyseessä on progressiivinen muoto, joka nykyisin kirjoitetaan be-apuverbin kanssa. Niinpä lause “The book is being printed” oli ennen “The book is printing” ja vielä sitä ennen “The book is a-printing”. Tämä, kuten monet muutkin modernin standardi-englannin muodot, ovat säilyneet käytössä murteissa.

Viime perjantaina opin, mistä “ye olde Inn”-tyyppiset rakenteet tulevat. Se on oikeastaan virheellinen, sillä pohjimmiltaan kyse on ortografisista tottumuksista. Näetsen vanhassa englannissa (OE, ajalta jolloin meidän ajanlaskumme käytti vain kolmea numeroa) oli th-äänne [jota on mahdoton esittää ISO-8859-1(5)-merkistöllä], jota ilmaistiin þ-riimulla. Kun engelsmannit sitten siirtyivät käyttämään latinalaista aakkostusta, litteroitiin kyseinen äänne toisinaan y ja toisinaan th ja siten myös dualistinen “the” ja “ye”. Jälkimmäinen pysyi käytössä varsin pitkään, joten ennemmin tai myöhemmin ihmiset unohtivat, mitä äännettä y siinä edusti, ja täten syntyi – professorin sanoin – “the rather false ye”. Asia selitetään myös Websterissä.

Ja jos nämä kielitieteelliset selitykset menivät aivan päin persettä, toivottavasti joku kertoo minullekin. Olen nimittäin kovin väsynyt maanantai- ja perjantaiaamuisin.

Lisäys: Kuten herra Suvanto huomautti, þ-entiteetti itse asiassa esittää tätä kaipaamaani äännettä.

Samankaltaisia merkintöjä

• Leffapläjäys: Seuraavassa tiivistelmät parin viime viikon elokuvasuoritteista. Jos olet laiska, lue vain ensimmäinen sana, jos viitseliäs, koko kappale. Bruce...
• Pikaiset muistiinpanot Tampereen Skepsiksen ID-tapahtumasta: Tässä jotain sössötystä Tampereella eilen järjestetystä intelligent design -keskustelusta. Paikalla oli yli 20 kuulijaa, mikä vaikuttaa minusta ihan siedettävältä määrältä. Pyysin...
• Vuoden 2007 jämäleffat, 6. ja viimeinen osa: Komisario Palmun erehdys on vallan mahtava pläjäys. Jännittävyydestä en niin tiedä, vaikka tuleehan siinä matkan varrella vastaan hienosti rakennettuja jännärikohtauksia,...
• Mitä Olli kirjoittaa Jylkkäriin?: Numeroon 13/2005 miun pitäisi tuottaa aineski pari juttua, joista osa saattaa kyllä lipsua tulevaisuuteen. On snadi Julmahuvi-arvio, varhaisesta suomalaisesta sähkömusiikista...