Hyvät uutiset ensin: se on juuri niin kiero kuin odotinkin. Huonot uutiset: noh… eipä siinä oikeastaan ollut mitään huonoa. Jep, Adaptation on hauska, solmuinen ja mieleenpainuva, eli sanalla sanottuna hyvä elokuva. Jos juonipaljastukset vaivaavat, mene elokuvateatteriin nyt heti, katso leffa ja tule sitten takaisin.

Adaptation on metaelokuva, tai oikeammin meta-metaelokuva. Se tarkastelee elokuvan tekemisen prosessia, mutta samalla erityisesti Adaptationin tekemistä. Tämä johtaa kohtauksiin, joissa päähenkilö Charlie Kaufman (Nicolas Cage) sanelee käsikirjoitusta elokuvaan, jota hän tekee, ja samalla sanelee mitä Adaptationissa tapahtuu. Sekavaa? Ei suinkaan, ja se onkin yksi elokuvan suurimmista ansioista. Samalla kun se tekee pilkkaa Hollywoodin kaavoista, se sahaa railakkaasti omaa oksaansa poikki. ”Ei ihmisiä, jotka rakkaus muuttaa!” huutaa Kaufman, jonka jälkeen onkin helppo arvata, miten Adaptationin hahmoille käy.

Elokuvan keskiössä ovat Kaufmanin veljekset, jotka molemmat työstävät omaa käsikirjoitustaan. Samat veljekset ovat kirjoittaneet todellisen Adaptation-elokuvan käsikirjoituksen. Tai no, olisivat kirjoittaneet, jos Charlien veli Donald olisi oikeasti olemassa. Sekavaa? Ei oikeastaan. Huippunsa tämä vedätys on saanut siinä, että elokuvan käsikirjoitus on molempien veljesten nimissä, kuten on myös siitä saatu Oscar-ehdokkuus.

Toinen käsikirjoituksista, se jota Charlie tekee, perustuu Orkideavaras-kirjaan. Ongelmana on, ettei hän saa paperille sanaakaan, tai jos onnistuukin kirjoittamaan jotain, on siihen täydellisen tyytymätön. Tämä kaikki syventää valkokangas-Kaufmanin itseinhon kierrettä samalla kun hänen idioottiveljensä on menestys naisten parissa ja saa oman käsikirjoituksensa valmiiksi noudattamalla kaavamaisen seminaarin tarjoamia ohjeita. Koska Adaptationin taustalla on se, että oikeaa Charlie Kaufmania pyydettiin tekemään oikea käsikirjoitus oikeasta Orkideavaras-kirjasta, kerrotaan tämän tarinan kanssa lomittain myös todellista Orkideavarkaan tarinaa. Sekavaa? Ei ole, usko pois.

Adaptationin kaksi nautittavinta piirrettä ovat hikoileva ja kaljuuntuva kaksois-Cage sekä elokuvan loputon introspektion kehä. ”Vain surkeissa elokuvissa on kertoja”, pauhaa seminaaripuhuja ja – tietenkin – keskeyttää samalla Kaufmanin sisäisen monologin. Samat tarinankerronnan säännöt ja niiden rikkominen kantavat läpi koko kaksituntisen elokuvan. Spike Jonzen työ on kantanut hedelmää, sillä kaikki näyttelijät onnistuvat erinomaisesti, ja hänen loihtimansa kuva- ja äänimaailma on loistava. Ennen kaikkea Adaptation on hauska ja koskettava elokuva kaikesta näennäisestä sekavuudestaan huolimatta, tarkasteleepa kerronnan tasoista mitä tahansa.

Joten: jos pidät Being John Malkovichista, katso tämä elokuva. Jos pidät hyvistä elokuvista, katso tämä elokuva. Jos pidät kaikista elokuvista, on sinun pakko nähdä tämä. Luota minuun.

Arvosana: € € € €