Pelien dramaturgia on saippuaoopperaa
Nyt-liitteessä 42/2004 haastatellaan online-pelejä suunnitellutta Jessica Mulligania, jonka mielestä perinteinen kolminäytöksinen rakenne ei sovellu peleihin.
[Pelien tarinoilla] on alku ja joskus keskikohta. Niillä voi olla dramaattinen kliimaksi, muttei varsinaista loppua.
Saippuoopperoitahan on luonnehdittu samankaltaisiksi. Niissä on ensimmäinen näytös muttei kolmatta. Sen sijaan, että tarina päättyisi, se versoilee aina uuteen suuntaan.
Voidaanko tästä päätellä, että Remedyn kannattaisi tehdä tarjous Salkkareiden kirjoittajille?
Mulligan on tuottanut tekstiä aiheesta näemmä enemmänkin. Tarjolla on ainakin kirja Developing Online Games: An Insider’s Guide ja Biting the Hand -kolumnit.
Samankaltaisia merkintöjä
- Mikä niissä tietokonepeleissä myy?: Lindholm oli sitä mieltä, että pelien tarinoiden kehuminen on jeesustelua ja veripalttu on se mikä myy. Siinä on varmaan jotain...
- Idea kiteytyy: Idea oli pakko kirkastaa (tai kehittää) gradusemman paineessa. Heikki patisti meidät määrittelemään aiheemme viidellä sanalla, minä sain aikaan kolme tärkeää...
- Get Up Stand Up: GUSUn voitti Sami Hedberg ja hyvä niin. Mies oli finaalissa lavalla kuin kotonaan, vaikka materiaali oli ehkä vähän heikkoa (tai...
- Tuhat tyhjää korttia: Tällä kertaa pelataankin lassipalloa korteilla. Tarvitaan: 3–6 pelaajaa, 15–20 tyhjää valkoista korttia / pelaaja. Minä käytin Tiimarista saatavaa askartelupahvia: A4-kokoinen...
- Lyhimmät ikinä: Äärimmäinen epäilys omasta kirjoittajan pätevyydestä ja iso backlog aiheuttaa tämän. In The Mood For Love Kaunista kuvaa, kaunista....
Ei kommentteja