A Heartbreaking Blog of Staggering Genius

Kuten kaikki jo tietävätkin, Apinalaatikossa laitettiin lappu luukulle, mutta viimeisen merkinnän kommenteissa Jari Lindholm lupaa jatkaa englanninkielisen leffabloginsa The Hip Pimplen parissa.

Se on hyvä uutinen, se.

Sarjassamme “mitähän ne meistä oikein aattelee?” tässä Varietyn arvioita muutamista uudehkoista suomalaisista leffoista: Paha maa, Matti, Valkoinen kaupunki, Tyttö sinä olet tähti ja Laitakaupungin valot.

Suomi-tasoitusta ei juurikaan myönnetä, ei.

Selailen Kuumaa listaa todella sattumanvaraisesti, mutta nyt taisi tärpätä: Terho Pursiaisen päiväkirja.

Sieltähän se putkahti: Teppo* ehdotti blogimaailman omaa kulttuurilehteä. Tarkoitan putkahtamisella sitä, että kannattamani ajatus Suomen Wiredistä ei käsitellyt ollenkaan verkossa julkaisemisen problematiikkaa. Paperilehteen olisi kai helpompi saada mainoksia ja sitä olisi kiva näprätä, mutta verkossa julkaiseminen olisi halvempaa eikä tilasta tulisi puute.

Olisin voinut kirjoittaa nämä Tepon blogin kommentteihin, mutta olen itserakas paskiainen, joten…

• tahdon mukaan, mutta let’s just say I’m a hard-working lazy bastard
  • erityisen mieluusti olisin jonkin sortin editori, joka keskustelisi juttuideoista, auttaisi kehittämään keskeneräisiä ja käsittelisi valmiita artikkeleita
  • tietäen oman tyypillisen innostus–viitseliäisyys-kehitykseni, sanoisin että voisin kirjoittaa itse esim. yhden jutun kerran kuussa tai parissa viikossa
• ryhmäbloggaamiseen (~vapaaehtoistyöhön) sopinee aika suoraan 80/20-säännön joku variantti, eli ennemmin tai myöhemmin sinne jää yksi–kaksi aktiivia, jotka pyörittävät koko hommaa, kun loppulössi lähinnä lööbaa
• Blogisanomat oli ihan hauska, mutta en itse olisi kiinnostunut sellaisen tekemisestä. Toisaalta mitäpä se olisi minulta poiskaan, jos joku sellaista puuhaisi?
• diggaan Tepon referenssilistaa: Wired, Tiedotustutkimus, Parnasso, Kaltio. Pitäisikö pikkaisen listata tarkemmin, millaisia piirteitä mainituista lehdistä tahtoisi nyysiä? Minua kiinnostavat bloggaajien henkilöhaastattelut, ilmiöjutut jne.
  • tai sanotaan nyt tiivistettynä: haluan juttuja, joita ei voi googlata. Toisin sanoen toimittajan pitää tarttua Thunderbirdiin tai kännykkään ja tuottaa sisältöä
  • suomalainenkin blogosfääri on jo siinä määrin laaja, että sen kokonaisvaltainen kattaminen olisi mahdotonta ja pöhköä. Sitä paitsi mikään muu kuin systeemi itse ei kuitenkaan tiedä systeemin tilaa, joten nopeudella (=samat linkit kuin muuallakin) kisaaminen olisi pöhköä.
    • eli jos jossain julkaistaan blogitutkimus, lehdessä pitäisi olla linkki tutkimukseen ja esim. pari–kolme nasevaa kommenttia asiantuntijoilta, kadunbloggaajilta tai keneltä tahansa. Lisäarvoa, beibe.
• kaikesta tästä massiivisesta suunnittelusta huolimatta olisin mm. Lehdestä saatujen kokemusten perusteella sitä mieltä, että
  1. kannattaa pistää blogi pystyyn nyt ja miettiä tarkempaa toimintaa vähän myöhemmin
  2. hyödyntää AdSenseä, vaikka se tuskin mitään tuottaakaan

Loppuun vielä surullinen muistutus erään aiemman kokeilun kohtalosta: blogit.fi kuoli ennen kuin ehti oikein syntyäkään.

: On muuten mahtavaa, miten blogatessa voi puhutella täysin tuntemattomia ihmisiä etunimellä.

Eh. Sanokaa, että en vain osaa, kun en pääse kirjautumaan sisään Finnkinon uuteen systeemiin vanhoilla tunnuksilla. Eihän voi olla, että kotisivu-uudistuksen yhteydessä käyttäjätiedot olisi resetoitu kokonaan?

Eihän?

Olen pohtinut lehtikonsepteja aiemminkin, mutta Erkan merkintä Mikrobitin ja Hifin yhteisestä tulevaisuudesta johdatti ajatukset uudelle linjalle.

Missä muuten on Suomen Wired? Imag-kustannuksella olisi valikoimissaan sopiva aukko.. (vaikka Bisnes.fi välillä läheltä liippaakin), sanoi Erkka. (AHAHAHAHAHHAHA!)

Vastasin näin:

Bisnes.fi lienee enempi Suomen Business 2.0 ja Fast Company, eikö?

Aina kun puhelinmyyjä yrittää tarjota mikrolehtiä, tulee vaivaantunut olo. Bitti on puuhastelijoille ja nuorille (ja mie oon vanha), Tietokone on aateekoota middle management -tyypeille ja Prosessori ihan liian hc. Pelit-lehteä tilaan aina silloin tällöin, koska yritän iästäni huolimatta teeskennellä olevani nuori.

Wiredin suomentaminen olisi hyvä konsepti. Minä voisin puuhastella sellaisen parissa. Jos hankit Erkka rahoittajat, mie tuun päätoimittajaksi.

Nyt kun vain löytäisi vielä ne maksumiehet jostain.

Julkisen sanan neuvostolta tuli postia tässä päivänä eräänä. Lopputulos: vapauttava päätös, eli Satanen ei rikkonut hyvää journalistista tapaa Cirrus-jutullaan.

Okei, ei se niin törkeä tapaus ollutkaan, että olisin uskonut langettavaan päätökseen. Vähän minua kuitenkin ärsyttää, että lehden päätoimittaja ei voinut vastata sähköpostiini, jossa kyselin lehden motiiveja jutun julkaisemiseen. Siinä olisi säästetty JSN:n, minun ja Satasen aikaa, koska olisin hyvin tyytynyt samaan tekstikappaleeseen, jonka hän neuvostolle lähetti.

Kaupunginkirjaston perinteinen kirjamyynti 25.–26.10. kello 11 alkaen. Hikeä, kyynärpäitä ja pinoittain kirjoja, joita ei kuitenkaan tule koskaan luettua. Aikuisten kirjat (…) hintaan 1,5 euroa / kpl.

Tällaista jälkeä tulee Noksusta, kun sillä videoi kissaa:

Valokuvatorstain 22. haaste: Syksy.

Olli Sulopuisto: Ville Angervuori

Ensilumi satoi tänään klo 10.15, juuri kun olin kuvaamassa Villeä.