A Heartbreaking Blog of Staggering Genius

Minusta Englantilainen potilas oli elokuvallinen vastine elohopean juomiselle, mutta Cold Mountain taas varsin koskettava pätkä. Breaking & Entering on hyvin näytelty ja ohjattu elokuva, jossa myös Lontoo saa ansaitsemansa roolin. Tällä tarkoitan sitä, että elokuvan tapahtumat tuntuvat liittyvän kaupunkiin orgaanisesti, vaikka eittämättä tarinan voisi siirtää mihin tahansa muuhunkin suurkaupunkiin. B & E:n epäuskottavin pointti oli Willin ja Amiran suhde, joka starttasi aivan liian nopeasti. I didn’t buy it, kuten anglismilainen sanoisi. En ole myöskään ihan varma siitä, oliko leffan lopetus liian siisti.

Night at The Museum on niitä elokuvia, joista on hankala sanoa mitään fiksua. Se on pöhkö, mutta aika viattomalla tavalla pöhkö. Isien ja lapsien välinen yhteydenpito on tärkeää, check. Dinosaurukset on siistejä, check. Kaatuiluhuumoria, check.

Samankaltaisia merkintöjä

• London, day two (Tue): First things first. After lengthy negotiations with the natives we decided upon pretty much nothing. So we ended up buying...
• Breaking political news: STT:n toimituksille tiedoksi: Kiireellinen lisäys päivälistalle tänään 29.8. Maanantai 29. 8. 16:15 Pikku G:n alias Henri Vähäkainun tiedotustilaisuus, jossa hän ilmoittaa...
• Come together: I have a vision of a Europe united under bad music and too much liquor. That's what happened last night...
• Night Visions myös Tampereella: Huomannette, että ensi viikolla Night Visions jalkautuu myös Tampereelle. Minä kävin hakemassa jo ennakkoon liput The Abandonedin ja The Fountain...
• Ajattelen kuin studiopäällikkö: The film critic in the movie, Mr. Farber, was attacked. Not smart. Then there was the role Night wanted to play himself,...