Artikkelin Et kelpaa leffakriitikoksi kommentit http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/ Olli Sulopuiston hämmentävä weblog Thu, 04 Dec 2008 02:33:21 +0000 http://wordpress.org/?v=2.6.5 By: Kuka kelpaa leffakriitikoksi? » A Heartbreaking Blog of Staggering Genius » Blog Archive http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-94616 Kuka kelpaa leffakriitikoksi? » A Heartbreaking Blog of Staggering Genius » Blog Archive Mon, 16 Apr 2007 19:03:23 +0000 http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-94616 [...] Jatkona edelliselle merkinnälle toimii tämä Boston Globessa julkaistu Ty Burrin artikkeli, joka tiivistää kriitikon tärkeimmän ominaisuuden näin: That’s what every critic should know: How to engage a reader. How to make him or her see the thing afresh, whatever it may be, and even more than that the world that contains it. [...] [...] Jatkona edelliselle merkinnälle toimii tämä Boston Globessa julkaistu Ty Burrin artikkeli, joka tiivistää kriitikon tärkeimmän ominaisuuden näin: That’s what every critic should know: How to engage a reader. How to make him or her see the thing afresh, whatever it may be, and even more than that the world that contains it. [...]

]]> By: OlliS http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93385 OlliS Tue, 27 Mar 2007 13:44:41 +0000 http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93385 Jos nyt omaa napaa tuijotetaan, niin tietty osa teoriasta ja termistöstä on hallussa. Sen sijaan vaikkapa Bergmanin ja Renoirin ½uvret ovat vieraita, kuten myöskin Eisensteinin ja Bazinin esseet. Olen yrittänyt joskus tavata Cahiersia ja Potemkinin arkistonäytöksessä nukahdin kesken kaiken. En pidä itseäni erityisen hyvänä kriitikkona, mutta en ole myöskään aivan vakuuttunut siitä, että juuri tuon mallin kriitikot olisivat ainoita päteviä (kuten alkuperäisessä kirjoituksessa todetaan). Erityisesti vierastan tuota ideologia/psykologisointi/semiotiikka-akselia, joka tuntuu välillä nousevan itse kunkin kritiikeissä kaikkein tärkeimmäksi seikaksi. Mutta se on toisen merkinnän aihe. Ylänen on (oli?) mahtava ja Bordwell on huisan hyvä – minulla taitaa olla useampi kuin yksi kirja parhaillaan lainassa. Jos nyt omaa napaa tuijotetaan, niin tietty osa teoriasta ja termistöstä on hallussa. Sen sijaan vaikkapa Bergmanin ja Renoirin ½uvret ovat vieraita, kuten myöskin Eisensteinin ja Bazinin esseet. Olen yrittänyt joskus tavata Cahiersia ja Potemkinin arkistonäytöksessä nukahdin kesken kaiken.

En pidä itseäni erityisen hyvänä kriitikkona, mutta en ole myöskään aivan vakuuttunut siitä, että juuri tuon mallin kriitikot olisivat ainoita päteviä (kuten alkuperäisessä kirjoituksessa todetaan).

Erityisesti vierastan tuota ideologia/psykologisointi/semiotiikka-akselia, joka tuntuu välillä nousevan itse kunkin kritiikeissä kaikkein tärkeimmäksi seikaksi. Mutta se on toisen merkinnän aihe.

Ylänen on (oli?) mahtava ja Bordwell on huisan hyvä – minulla taitaa olla useampi kuin yksi kirja parhaillaan lainassa.

]]> By: Jussi Og http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93384 Jussi Og Tue, 27 Mar 2007 12:49:53 +0000 http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93384 Hmm, mahtaisiko <a href="http://blogs.guardian.co.uk/film/2007/03/300_is_a_dangerous_piece_of_fa.html" rel="nofollow">Michael Whiten arvostelu 300-elokuvasta</a> täyttää nuo tiukat kriteerit? Hmm, mahtaisiko Michael Whiten arvostelu 300-elokuvasta täyttää nuo tiukat kriteerit?

]]> By: Y http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93383 Y Tue, 27 Mar 2007 12:30:53 +0000 http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93383 Aika perussettiä tuo vaatimuslista. Termit oppii suunnilleen yhdestä kirjasta, vaikka Bordwellin ja Thompsonin teoksesta Film Art: An Introduction. Eikä liene vaikea hankkia tuota elokuvan ensimmäisen vuosisadan tuntemustakaan, jos on leffoista ylipäänsä kiinnostunut. Eli elokuvantutkimuksen tokan vuosikurssin opiskelijat olisivat jo suunnilleen päteviä tuon mukaan. Noilla taidoilla kriitikko voisi jo ehkä sijoittaa elokuvan muiden elokuvien joukkoon. Lisäksi olisi tietysti hyvä tuntea muuta kulttuuria, historiaa ja nykytodellisuutta, että osaisi elokuvaa ajatella myös vähän laajemmassakin kontekstissa. Helena Ylänen oli tässä loistava. Muuten en voisi vähempää välittää jonkun leffakriitikon mielipiteistä jostain elokuvasta ja siitä onko tarina näppärä, ohjaus hyvä ja näyttelijöiden jalkatyö loistavaa. Olisi kiinnostavampaa lukea siitä miten kukin leffa sijoittuu muiden leffojen ja maailmankaikkeuden järjestykseen. Eli analyysiä eikä jonninjoutavia mielipiteitä. Nykyäänhän leffakriitikoksi haluavan ei tarvitse edes osata kirjoittaa muuta kuin merkki * yhdestä viiteen kertaan peräkkäin. On se kauheeta kattoo baarissa, kun suurten sanomalehtien leffakriitikot keskustelee leffoista tasolla "monta tähtee sä annat sille". Todellakin, who cares? Aika perussettiä tuo vaatimuslista. Termit oppii suunnilleen yhdestä kirjasta, vaikka Bordwellin ja Thompsonin teoksesta Film Art: An Introduction. Eikä liene vaikea hankkia tuota elokuvan ensimmäisen vuosisadan tuntemustakaan, jos on leffoista ylipäänsä kiinnostunut. Eli elokuvantutkimuksen tokan vuosikurssin opiskelijat olisivat jo suunnilleen päteviä tuon mukaan.

Noilla taidoilla kriitikko voisi jo ehkä sijoittaa elokuvan muiden elokuvien joukkoon. Lisäksi olisi tietysti hyvä tuntea muuta kulttuuria, historiaa ja nykytodellisuutta, että osaisi elokuvaa ajatella myös vähän laajemmassakin kontekstissa. Helena Ylänen oli tässä loistava.

Muuten en voisi vähempää välittää jonkun leffakriitikon mielipiteistä jostain elokuvasta ja siitä onko tarina näppärä, ohjaus hyvä ja näyttelijöiden jalkatyö loistavaa. Olisi kiinnostavampaa lukea siitä miten kukin leffa sijoittuu muiden leffojen ja maailmankaikkeuden järjestykseen. Eli analyysiä eikä jonninjoutavia mielipiteitä.

Nykyäänhän leffakriitikoksi haluavan ei tarvitse edes osata kirjoittaa muuta kuin merkki * yhdestä viiteen kertaan peräkkäin. On se kauheeta kattoo baarissa, kun suurten sanomalehtien leffakriitikot keskustelee leffoista tasolla “monta tähtee sä annat sille”. Todellakin, who cares?

]]> By: Hyvän elokuvakriitikon pääsyvaatimukset « LINDHOLM/JARI MR http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93370 Hyvän elokuvakriitikon pääsyvaatimukset « LINDHOLM/JARI MR Tue, 27 Mar 2007 10:41:16 +0000 http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93370 [...] 27th, 2007 · No Comments Elokuvaopettaja Ronald Bergan on listannut Guardianissa hyvän elokuvakriitikon kriteereitä.Sulopuisto kysyy, täyttääkö kukaan muka tällaisia vaatimuksia: “[…] the difference between a pan and a dolly shot, a fill and key light, direct and reflected sound, the signified and the signifier, diegetic and non-diegetic music, and how both a tracking shot and depth of field can be ideological.” [...] [...] 27th, 2007 · No Comments Elokuvaopettaja Ronald Bergan on listannut Guardianissa hyvän elokuvakriitikon kriteereitä.Sulopuisto kysyy, täyttääkö kukaan muka tällaisia vaatimuksia: “[…] the difference between a pan and a dolly shot, a fill and key light, direct and reflected sound, the signified and the signifier, diegetic and non-diegetic music, and how both a tracking shot and depth of field can be ideological.” [...]

]]> By: Hyvän elokuvakriitikon pääsyvaatimukset « LINDHOLM/JARI MR http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93369 Hyvän elokuvakriitikon pääsyvaatimukset « LINDHOLM/JARI MR Tue, 27 Mar 2007 10:20:36 +0000 http://dst.samizdat.info/2007/03/27/2440/#comment-93369 [...] maaliskuu 27th, 2007 · No Comments Elokuvaopettaja Ronald Bergan on listannut Guardianissa hyvän elokuvakriitikon kriteereitä. Sulopuisto kysyy, täyttääkö kukaan muka tällaisia vaatimuksia: “[…] the difference between a pan and a dolly shot, a fill and key light, direct and reflected sound, the signified and the signifier, diegetic and non-diegetic music, and how both a tracking shot and depth of field can be ideological.” [...] [...] maaliskuu 27th, 2007 · No Comments Elokuvaopettaja Ronald Bergan on listannut Guardianissa hyvän elokuvakriitikon kriteereitä. Sulopuisto kysyy, täyttääkö kukaan muka tällaisia vaatimuksia: “[…] the difference between a pan and a dolly shot, a fill and key light, direct and reflected sound, the signified and the signifier, diegetic and non-diegetic music, and how both a tracking shot and depth of field can be ideological.” [...]

]]>