Julkaiskaa sähkölehtenne nyt eikä vuoden päästä
Tuli tarve saada uusimmat vuosikerrat sekä Kosmopolis- että Politiikka-lehdistä. Valtsikan kirjasto oli mennyt keskiviikkona neljältä kiinni ja muutenkin satojen sivujen kahlaaminen kirjastossa tuntui tylsältä idealta, etenkin kun läystäkkeistä kerran oli sähköiset versiot olemassa.
Mutta: syystä X lehtien sähköversiot eivät sisällä tuoreimpia numeroita. Kysyn: miksi?
En epäile, etteikö tähän olisi joku ihan järkevä selitys, mutta en vain keksi sitä itse. Meinaan, että käsikirjoitukset ovat kuitenkin sähköisessä muodossa, joten siirtäminen julkaisujärjestelmään ei voi olla ylivoimaisen työlästä. Kirjastot maksavat jo sähköisestä käyttöoikeudesta, joten homman ei pitäisi olla kiinni rahastakaan.
Voisin kuvitella, että taustalla on joku tekijänoikeustekninen seikka. En siltikään ymmärrä, kenen etua palvelee se, että lehdet eivät ole saatavilla mahdollisimman laajasti (kun kerran rahastakin on jo huolehdittu). Valaiskaa minua.
7 Responses to 'Julkaiskaa sähkölehtenne nyt eikä vuoden päästä'
Leave a Reply
Samankaltaisia merkintöjä
- Blogimiitti Tampereella viikon päästä: Elän siinä uskossa, että Tampereelle kertyy n. viikon päästä eli 8. syyskuuta läjä saastaisia ihmisraunioita eli ns. bloggaajia. Tule sinäkin....
- Etukäteistä jälkiviisastelua: Jos vuoden 2005 Jylkkäri näyttää 10 – 20 vuoden päästä yhtä hauskalta kuin vuosikymmenten 1960 – 1990 lehdet nyt, tämä...
- Vuoden luontokuva on hieno; Raw-lehti ilmestyi: Hienohan se on, aivan hemmetin hieno. Valokuvaaja itse sanoi Hesarissa, että Jos päättämässä olisi ollut suomalainen asiantuntija, kuva olisi mennyt...
- Suomen Kuvalehti bloggasi vuonna 2004: Suomen kuvalehti 1/2005 listasi menneen vuoden ilmiöitä. Mukana oli myös parin aukeaman juttu vuoden sanoista, ja mitäs sieltä löytyikään: nettipäiväkirja >...
- Aurinko ei nouse eikä laske tänään: Edit 13.6.2007: kuva lisätty. Tuijotan sääkarttaa, jonka mukaan perjantaista sunnuntaihin taivas röpöttelee. Voi perse. Sopii vain toivoa, että elokuvallisuuden juhlat ovat...
Tieteellisten lehtien ja korkeakoulujen kirjastojen kohdallahan tuo on melko yleistä. Minäkään en tiedä syytä, mutta minulla on tullut mieleen vain se vaihtoehto, että lehdillä myynnissä useamman eri luokan lisenssejä (tyyliin A-luokka: kaikki lehdet kaikilla herkuilla ja B-luokka: kaikki lehdet, paitsi viimeisin vuosi)
Tero Heiskanen
29.08.2008 klo 9:30
Joo, kai nuo karenssit aika tavallisia ovat. Syy on se, että jos ei olisi karensseja, kirjastot eivät tilaisi (kalliita) paperiversioita, vaan ottaisivat pelkät e-lehdet, ne kun ovat noin miljuuna kertaa kätevämpiä monin, monin eri tavoin.
“Karenssiaika on kustantajan uusille numeroille asettama käyttöviive ja niitä esiintyy lähinnä EbscoHostin lehdissä. Karenssin pituus on tavallisimmin yksi vuosi. Karenssiaikakäytäntö on kustantajien liiketaloudellisista tavoitteista lähtenyt keino estää kirjastoja lopettamasta painettujen lehtien tilauksia.”, sanotaan Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilla.
Mikko
29.08.2008 klo 12:39
Useimpien tieteellisien lehtien, mutta etenkin pienten kotimaisten tiedekustantajien, joiden täytyy saada lehtiään myös kaupaksi, uusimmat numerot jätetään kirjastojen ja muiden verkkokäyttöä tarjoavien tahojen lisenssisopimusten ulkopuolelle. Tätä kutsutaan kirjastokielellä embargo-kaudeksi.
Noin niin kuin karkeasti yleistettynä tämä.
T. Yksi muodollisesti pätevä kirjastonhoitaja, joka on istunut Valtsikan kirjastossa koko aamupäivän.
Veera
29.08.2008 klo 13:26
On siis lähdettävä puukottamaan naamaan sekä rauhan- että politiikantutkijoita. Vui helevetti sentään.
OlliS
29.08.2008 klo 14:34
Ajattehan Olli vielä sitä, että sinä veronmaksajana joka tapauksessa kustannat jo useimmat kotimaiset tiedelehdet, jotka tuotetaan lähinnä tieteellisten seurojen tms. toimijoiden kautta kanavoiduilla opetusministeriön (= meidän kaikkien) avustuksilla.
Kuka vetää välistä, kun sinulla ei ole oikeutta lukea uusinta numeroa?
Veera
29.08.2008 klo 14:37
Kysyn vaan! Kyllä kansa tietää.
OlliS
29.08.2008 klo 15:15
Mikseivät ne veloittaisi tuoreista sähköversioista enemmän? Mitä kustantajaa haittaa, jos kustantaja saa saman määrän massia sähköisestä versiosta kuin paperiversiosta?
hlehto
30.08.2008 klo 12:24