Vitsihän on siinä, että minusta tuossa on kyse siitä vain puoliksi tiedostetusta ympäristöämme koskevasta tiedosta, jota meillä on fyysisessä maailmassa paljon muistakin asioista kuin vain sosiaalisista. Sosiologielta kannalta tietysti juuri tietoisuudella sosiaalisesta ympäristöstämme on merkityst, mutta myös sama ilmiö eli jatkuva puoliksi tietoinen ympäristömme tarkkaileminen on kyseessä.

Ja kyllä, tunnistan kanssa tuon ilmiön vanhastaan – irkistä. Minua ei kiinnosta sinänsä onko joku juuri tehnyt leivän, mutta seuraamalla vuosikausia sitä mistä kymmenet tai sadat livenä tutut ja yhtä monet minulle verkon ulkopuolella tuntemattomat ihmiset päivittäin puhuvat olen oppinut monien ihmisten päivärytmin ja rutiinit. Silti minun oli aluksi vaikea ymmärtää selitysten perusteella miksi alkaisin käyttämään Jaikua. :)

Poika Engeströmhän käyttää Jaikustansa “sosiaalinen ääreisnäkö” – termihirvitytä. Siinä kait se pointti on että siinä näkökentän rajamailla on tuttujen olotilapäivityksiä.

Mä olen huomannut jaikuilun ja feisbuukkaamisen syövän bloggaamisaktiivisuutta, joten taistelen sitä vastaan näillä sarjoilla. Saa nähdä miten pitkään toimii.