Twitter on maan mainio viestintäväline. Erityisen mainiota on se, että kaikki käyttäjät voivat periaatteessa jutella keskenään. Ei ole portinvartijoita, ei ystäväpyyntöjä tai muita filttereitä.

Siksipä on kummallista, kun Twitter-käyttäjät puhuvat toistensa teoista tai teksteistä ilman, että mainitsevat toisen osapuolen Twitter-tunnusta. Amerikkalainen antanut ilmiölle nimeksi subtweeting.

Minusta se voisi olla suomeksi selkääntweettaamista.

Toisin sanoen olisi hyvätapaista mainita hermoillekäyvät ihmiset nimeltä, jotta he voisivat edes teoriassa debatoida asiasta kanssasi. Säännölle on tietenkin poikkeuksia, mutta yleisesti ottaen olisi uljaampaa ja kohteliaampaa olla ampumatta puskista. Tweettisi ovat joka tapauksessa julkisia, kaikki näkevät kuka niiden kirjoittaja on ja myös kohteesi voi saada asian selville, joten mikset olisi reilu ja mainitsisi nimeä heti kärkeen?

Uskollinen lukija muistaa, että olen aiemminkin esittänyt uusia atk-suomennoksia, eikä kukaan ole käyttänyt niitä. Epäilen niin käyvän myös nyt.

Kollega Jussi Ahlroth kolumnoi Google Readerin tappamisen tarkoittavan sitä, että RSS:n aikakausi on ohi. Enemmän se kertoo ehkä siitä, että Google yrittää keksiä, millainen yritys se on.

Ajattelin kuitenkin keskittyä olemaan eri mieltä yhdestä asiasta. Ahlroth kirjoittaa, että RSS-syötteiden tarjoaman suodattamattoman informaatiovirran sijaan hän on tykästynyt laitteisiin, jotka poimivat virrasta kiinnostavia sattumia:

Lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan algoritmia.
Se on säästänyt minulta pirun paljon aikaa.

On totta, että läheskään kaikkien aihepiirien kanssa edes kaltaiseni nörtähtävä toimittaja ei jaksa kahlata läpi satoja ja taas satoja syötteitä. Avainlause on läheskään kaikkien. On tiettyjä aiheita, joista luen tai ainakin silmäilen hervottoman määrän juttuja, koska haluan löytää tärppejä, jotka eivät ehkä ole vielä sattuneet kaikkien silmiin. Sitten on toisenlaisia aiheita, joista luen mieluusti vaikka vain yhden jutun päivässä, viikossa tai ehkä kuukaudessa.

Tärkeintä on kuitenkin se, etten halua luovuttaa päätösvaltaa aina ja kaikissa tapauksissa koneille. Haluan ehdottomasti säilyttää mahdollisuuden valita omat lukemiseni.

Moni on huomauttanut, että Twitter tuntuu uutisseurannan välineenä miellyttävämmältä kuin Google Reader. Sille on yksinkertainen selitys: RSS-ohjelmat nalkuttavat lukematta jääneistä jutuista, kun taas Twitterissä tapahtumat vierivät koko ajan eteenpäin, oli niitä lukemassa tai ei.

Sama työkalu ei sovi kaikkiin tarkoituksiin.

Huomasin, että Elisa Kirja mainostaa Kätilön olevan nyt tarjouksessa.

No hitsi, kokeillaan, kun kerran halpaa on. Haen kirjaa nimellä Android-ohjelmassa:

Mitä että?

Kliksuttelin hetkisen ympäriinsä, jonka jälkeen haku tuotti toisen tuloksen:

Tämä on todella kummallista. En kirjautunut ulos tai sisään palvelusta, joten en todellakaan tiedä, miksi yksi haku näytti tarjoushinnan ja toinen ei.

Huomaat varmaan, että tämä ulkoinen blu-ray-asema on loppuunmyyty:

Senhän tietää siitä, että kassalle-nappi on disabloidun harmaa:

Hienosti toimii! Meininki vain paranee, kun korissa on useita tuotteita, joista osa on loppuunmyytyjä ja osa ei. Eron näkee yhdellä silmäyksellä:

Aiemmin: Lippu.fi ja VR.fi

SEITSEMÄN VELJESTÄKirj. ALEKSIS KIVI 1890._Seitsemän veljestä_ ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1870 neljänävihkona,

— Nummisuutatwit (@Nummisuutatwit) kesäkuu 29, 2012

Twitterissä on jo hyvän aikaa voinut lukea Shakespearen tuotantoa rivi riviltä. Miksei samaa ideaa voisi soveltaa suomeksikin? Aloitamme Seitsemällä veljeksellä ja sen jälkeen voisi lukea vaikka Minna Canthia.

Idean Aleksis Kiven tuotannon käyttämisestä sai @kaarne2 ja botin pykäsi vartissa @duukkis. Myös mahtavan hieno Nummisuutatwit-nimi karkasi kaarnen näppäimistöltä. Minä tietysti ihastuin siihen heti enkä suostunut enää harkitsemaankaan mitään muuta.

Edit: Botti on jo käynyt läpi seuraavat teokset:

• Seitsemän veljestä
• Kauppa-Lopo
• Rautatie
• Anna Liisa
• Laulu tulipunaisesta kukasta
• Talvi-iltain tarinoita 1

Seikkailut verkkokauppojen ihmeellisessä maailmassa jatkuvat. Yritin ostaa makuupaikat meno-paluu-reissulle. Vaihdoin oletusarvoisen istumapaikan tilalle makuupaikan, jolloin kone kysyi sukupuoltani. Tarkoituksena on varmaan välttyä mies-nais-hyteiltä, sillä se voisi olla kiusallista:

Sen jälkeen vaihdoin paluumatkan paikan istumapaikasta makuuhytiksi, jolloin VR:n hieno systeemi täydensi puuttuvat tiedot automaattises… eiku mitä?

Jos olet niin nörtti, että käytät Instapaper.com-palvelua ja luulet, että meikäläistä saattaisi kiinnostaa sinne tallentamasi tähdelliset jutut, niin kerropa käyttäjätunnuksesi – nykyään kun pystyy tilaamaan suoraan omaan Instapaperiin toisten tähdellä merkityt jutut (Add folder -> Another user's Starred items). Minun tähdelliset artikkelini löytyvät käyttäjätunnuksella dst@iki.fi

Samalla kiinnostaisi kuulla, mihin ja miten käytät Instapaperia. Minulla se on jonkinlainen Twitter- ja Delicious-linkin välimuoto: kiinnostavaa kamaa, jota ei ehdi vielä käydä läpi, mutta johon ei välttämättä tarvitse enää myöhemmin palata. Harvoin siis tallennan Instapaperiin jemmattuja kamoja ainakaan Deliin.

Tähdellinen on ehkä ainoa hyvä ja aivan ehdottomasti paras Google-suomennos.