(kainalo Kuljuntausta-juttuun)

Jyväskylän Kesä eturintamassa

Jyväskylän Kesä oli 1960-luvun vaihteessa eräs tärkeimmistä sähkömusiikkia Suomessa esitelleistä foorumeista. Musiikkiesitysten lisäksi Jyväskylässä järjestettiin pidettiin näyttelyitä ja järjestettiin keskustelutilaisuuksia, joihin osallistui maailmanluokan nimiä.

Vuonna 1959 tapahtuman nimi oli Jyväskylän musiikki- ja taidepäivät. Tuolloin Bengt Johansson esitelmöi sähkömusiikista ja nähtävinä oli Karlheinz Stockhausenin sekä Franco Evangelistin graafisia partituureja.

Huimimmat vuodet olivat kuitenkin 1961—64, jolloin ”maassamme vierailivat kansainväliset avantgarden kuumat nimet Stockhausen, [Luigi] Nono ja [György] Ligeti sekä happening-pioneeri Ken Dewey”, kuten Kuljuntausta asian kirjassaan ilmaisee. Ulkomaisista muusikoista nimekkäin eli Stockhausen piti Jyväskylässä konsertteja ja luentoja niin 1961 kuin vuotta myöhemminkin.

Kotimaisten säveltäjien huippuvuosi oli 1963, jolloin järjestettiin omana kolmipäiväisenä tapahtumanaan Nykymusiikin päivät. Siellä järjestetyssä elektronimusiikin seminaarissa soivat muun muassa Erkki Kurenniemen, Seppo Mustosen ja Erkki Salmenhaaran teokset, joita tekijät kävijät itse esittelemässä.

Ei ollut mikään ihme, että myös mediahuomiota riitti. Kriitikoista niin Seppo Heikinheimo kuin Kaj Chydeniuskin kirjoittivat tapahtumista laajoja selostuksia. Mukaan mahtui myös vapaamuotoisempaa toilailua. ”Erään kerran, kun väki alkoi poistua ravintolasta ulos ja Heikinheimo viritteli Leica-kameraansa, huomasi Pentti Saarikoski tämän ja alkoi tehdä tehdä pukkihyppelyjä taustanaan Karlheinz Stockhausen, Kullervo Rainio ja Ilkka Oramo”, Kuljuntausta kirjoittaa.

Olli Sulopuisto