Sähkömusiikin taustakohina

Tutkija kirjasi muistiin suomalaisen elektronimusiikin ensimmäiset vuodet

Petri Kuljuntaustan lisensiaatintyö lienee maailman laajin cd-kansilehdykkä. Liken julkaisema 793-sivuinen On/Off – eetteriäänistä sähkömusiikkiin sai nimittäin alkunsa Kiasman mediataiteen intendentin Perttu Rastaan kanssa käydystä keskustelusta, jonka tavoitteena ei suinkaan ollut akateeminen opinnäyte.
”Heitin keskustelun jälkeen, että on se harmi, kun meillä ei ole elektronisen musiikin varhaishistoriaa. Hän sitten kysyi, että jos Kiasma tukee, koostanko cd:n”, Kuljuntausta muistelee.
Kuljuntausta oli tehnyt aiheesta Ylelle radio-ohjelmia, joten hänellä oli tuntumaa materiaaliin jo ennestään. Vaatimattomaksi aiottu projekti alkoi kuitenkin paisua.
”Ideana oli, että kokoan cdllisen biisejä ja kirjoitan booklet-tekstin. Kirjoittamisen myötä kommentoin, että tekstiä olisi tulossa vähän enemmänkin. Lopulta havahduimme siihen, että materiaalista tulisi ihan oikeasti kirja.”

Syyskuun loppupuolella [TARKISTA] musiikin laitoksella lisensiaatintyönä hyväksytty On/Off jakautuu useaan osaan. Siinä käydään läpi sähkömusiikin historiaa tekniseltä kannalta sekä suomalaisen studiotyöskentelyn alkuvaiheet ja esitellään alkuvaiheen keskeiset muusikot. Lisäksi kirjassa on siteerattu ahkerasti aikalaisten kommentteja.
”Halusin tuoda ajankuvaa esiin. Se tarjoaa lukijalle paitsi dataa, myös kertoo rivien välissä ennakko-oletuksista”, Kuljuntausta selittää.
Elektroninen musiikki kiinnosti säveltäjiä kahdesta syystä. Ensinnäkin se tarjosi uusia lähtökohtia musiikkiin, ja toisaalta se oli irtiotto vanhasta sulkupolvesta.
Kirja kattaa sähkömusiikin niin sanotun ensimmäisen aallon, joka kesti vuoteen 1964.
”Siinä vaiheessa studioissa puuhailleet tekijät alkoivat tajuta, miten valtava työmäärä sen musiikin tekemisessä oli, eikä keikkapaikkojakaan oikein ollut”, Kuljuntausta selittää ensimmäisen aallon hiipumisen syitä.

Kuljuntausta harmittelee, että harvalla tutkijalla on mahdollisuus penkoa Yleisradion arkistoja, sillä se oli keskeinen osa On/Offin syntyä. Sattumallakin oli osansa arkistotyössä. Esimerkiksi ensimmäisen Suomessa elektronimusiikista käydyn radiokeskustelun esittämisajankohdan hän jäljitti lehtitietojen perusteella, mutta itse ohjelman löytyminen oli onnekas sattuma.
”Lisäksi sieltä löytyi Stockhausenin haastattelu, ihan raakanauha, vuodelta 1961. Se ei ollut Stockhausenin nimellä arkistoitu. Lähetin siitä kopion hänelle ja sain tiedon, että se liitetään osaksi hänen julkaisusarjaansa”, Kuljuntausta kertoo.
Useat Kuljuntaustan haastattelemista pioneereista ovat nyt 60—70-vuotiaita.
”Siitä tuli työhön vakavakin pohjavire, kun tajusin, että mulla on vielä mahdollisuus jutella heidän kanssaan.”
Kustantajan kanssa oli lievää kädenvääntöä siitä, että Kuljuntausta sai lähdeviitteet mukaan teokseen. Tavoitteena oli koostaa helppolukuinen kirja, joka olisi kuitenkin kauttaaltaan dokumentoitu.
”En ajatellut, että siitä tulisi yliopistollinen opinnäytetyö, mutta niin kävi”, Kuljuntausta pohdiskelee.

Kuljuntaustan kiinnostus historiaan kumpuaa osaltaan omasta musiikin tekemisestä. Juurten tunteminen ja oman paikkansa hahmottaminen on tärkeää, sillä elektronisen musiikin kenttä on nykyään niin laaja, hän sanoo. Opiskeluaikoinaan Kuljuntausta soitti bändeissä, mutta veri veti omalaatuisemman äänimaailman puoleen.
”Mulla on soittajatausta, mutta jotenkin olen aina ollut kiinnostunut äänistä. Kun kuulin Jimi Hendrixiä, siinä kiinnosti feedback eikä niinkään biisit. Aloin kokea sävelpohjaisen musiikin tavallaan rasitteeksi. Toki kuuntelen monenlaista musiikkia, ja yritän kulkea korvat avoinna”, hän kertoo.
”Elektronisen musiikin historia on monesti sitä, että käytetään laitteita väärin. Tänä päivänä on se ongelma, että tietokoneiden mukana tulee niin hienot setupit, että 99 prosenttia kamasta kuulostaa samalta.”
”Jos joku on sitä mieltä, että musiikki on melodioita ja rytmiä, niin ok. Mutta on sääli, jos määritelmä on niin rajoittunut. Mä yritän tavoittaa ennen kaikkea musiikin esteettisyyden, eikä siinä ole edes tärkeää, onko ääniä jotenkin organisoitu, vai ovatko ne luonnon synnyttämiä”, Kuljuntausta sanoo.

Olli Sulopuisto
toimittaja@jyy.fi

Aiemmat versiot:

There are no revisions for this post.